Päätimme Mikon kanssa kesäkisakauden Mammuttimarssiin, jossa tarjolla olikin varsin miehekäs 150 kilometrin Runtu Jukolasta tutuissa Kytäjän maisemissa. Kisa sujui osaltamme varsin mainiosti. Olimme toiseksi paras läpipäässeistä joukkueista, vaikkemme aivan 24 tunnin rajapyykiä alittaneetkaan. Tässä yhteenvetoa kisankulusta ja kohtaamistamme ongelmista.
Eväiden osalta tein jo tarkempaa selontekoa aiemmassa Kolin ultrajutussa ja Mammutin osalta luottohuoltajamme Jake (Sepi) on tehnyt myös kattavaa koostetta blogiinsa. Olemme saavuttaneet tarkasti valikoitujen superfood- ja superdrink-eväiden osalta tilan, jota voidaan kutsua aerobiseksi koneeksi. Energiat eivät siis enää merkittävästi rajoita tuloskuntoamme pitkälläkään matkalla.
Olimme suunnitelleet vetävämme ensimmäisen yön yhdessä kutistuneen RC Eemeleiden puolikkaan (Kimmo Leivo, Vaarojen Maraton 1./2010) kanssa. Kisamme alkoi vauhdikkaasti Muukkosen Petterin (suunnistuksen erikoispitkä SM 1./2010) ja Endurancen (Tommi Nietosjärvi ja Mikael Heerman, 48 tunnin ratajuoksun SE ja PE/2010) kadotessa horisonttiin heti lähtökiihdytyksessä. Tavoitimme kuitenkin Eemelin kanssa pitkällä kakkosvälillä Endurancen ja siitä eteenpäin kuljimmekin muutaman tunnin kulmia oikoen Endurancen perässä. Kolmosrastilla (mittarissa 21,2 km) Mikko leipoi kartat maahan muutamaksi minuutiksi ja jouduimme jättämään hyvästit kärkiletkalle.
Jäätyämme yksin keskityimme lähinnä rupatteluun ja tasaisen juoksu-kävelyhölkän tapaiseen etenemiseen. Mikko alkoi tummua pitkällä pohjoisen välillä kohti Loppia ja Valajärveä. Tummumisen syinä olivat iso rakko jalassa ja varsin reipas alkuvauhti juostuihin kilometreihin nähden (Mikolla kasassa vain noin 1000 km tälle vuodelle). Ensiapupakkauksesta löytyi kuitenkin lääkkeet eli Compeed, laastari, Jaken raakasuklaapommi ja puolipussillista inkamarjoja, jotka nautittiin pitkän huoltotauon merkeissä.
Tervakoskelle (noin 80 km kasassa) metsän poikki oikoessa huomasin valvotun yön nukuttavan, joten jouduin siirtymään unikävelyn tapaiseen etenemiseen. Puuhamaan portista minulla ei ole edelleenkään minkäänlaista mielikuvaa, vaikka sen vierestä ollaankin kuljettu. Nuokkuminen aiheuttikin heti Tervakosken jälkeen keikamme isoimman pummin (noin 10 min), kun jatkoimme Launoseen väärää ulkoilureittiä. Muserruimme samanaikaisesti kännykkään kilahtaneesta viestistä, jossa kerrottiin takaa-ajajien lähestyvän vauhdilla. Tuumasin Mikolle, että nyt tarvitaan Draculaa Siperian Walinnasta ja sellainenhan Launosesta löytyi.
Retkiojalle ja Kiiskilammen kokoontumisrastille mennessä eteneminen muistutti edelleen enemmän hölkkää ja kävelyä kuin ryömimistä. Keskusrastille tullessa kuulimme olevamme toisena ja eron pysyneen takaa-ajajiin samana. Ei muutakuin järjestäjien kisamakkara huiviin, lampi ympäri ja Mont Blancin kisaliput tilaukseen ajattelin. Tässä hurmiossa en tajunnut, että lamppua EI saa jättää keskusrastille, jos lenkki kestää yli viisi tuntia.
Kytäjän ulkoilureittikierros sujahti taisteluhölkän tapaisella etenemisellä helposti, kun Mikko oli liekeissä sekä alku- että loppumatkasta. Isot Karhut ja Kypärät sekä Sveitsi nähtiin ja Usmin uimarantakin. Piilolammen ultramörkörastin vedimme myös tuubiin ja samalla koitti pelastus. Marssisarjalainen Vastaanottopesäke antoi Petzlinsä käyttöömme, joten pystyimme vetämään viimeiset rastivälit takaisin Kiiskilammelle ilman koukkuja. Lämpimät kiitokset Laurille!
Kiiskilammelta maaliin oli jäljellä vain enää 10 kilometriä, joten arvioimme nippanappa ehtivämme 24 tuntiin. Toisin kuitenkin kävi, sillä viimeiset kaksi väliä oli hyvin hitaita tiheistä metsäpätkistä johtuen. Viimeiselle rastille tultaessa hyvästelimme tavoitteen ja lopetimme juoksun. Maalisuoraa kävellessä kiitin Mikkoa hienosta reissusta. Upeaa selvitä maaliin hyvävoimaisena näinkin pitkästä keikasta!
Tässä vielä Mammutin topit ja flopit:
+++ Hiljainen hetki hautajaiskynttilän ympärillä ennen lähtöä
++ Unreal-kisanaikainen väliaikapalvelu (koosteet läpi yön)
+ Kiiskilammen huoltopiste ja makkara
O Uintirasti (saattaa pelottaa osallistumaan)
– Raato-Taksi (liian helppo keskeyttää 😉
— Yksipuoliset reitinvalinnat
— Liian moni pääsee maaliin
t. Kytäjän Fakiiri
