Tuhon tie

Silmäilin Vierumäellä hiihtelyn lomassa Suunnistusliiton uutta talenttimeininkiä, joka on nyt todellakin vedetty ihan oikeasti kentälle asti. Pelkästään jo tästä toimenpiteestä täytyy antaa pisteet. Toki nykyinen toiminta on tuhon tie eikä sillä vielä Vuokatin jälkeistä aikaa pelasteta. On tuo touhu kuitenkin sen verran lyhytnäköistä.

Ajoittain tuli jopa fiilis, että jääkiekon SM-liigavalmentajat on päästetty oravapolulle missionaan tuottaa ensi viikonlopuksi jostakin niistä äitien pikkumussukoista Jämsän pitkän matkan voittajia. Epäilen kuitenkin, että voitot menee (Jämsässäkin) useamman eri lajin taitajalle.

Tretkov ajoi maajoukkuepuolustuksen miinaan, joten jonkun se on kiekko laitettava sisään. Vaikka kipeää tekisikin.

LÄHTÖTILANNE

Peli on edennyt vaiheeseen, jossa valmennustiimi on valittu. Kentälle on saatu neljä 24/7-toimintaan kykenevää valmentajaa ja yksi pitkäaikainen GM. Yhteenlaskettujen valmennusvuosien määrä tällä viisikolla taitaa olla alle 10 vuotta, joten toivotaan parasta. Onneksi GM:llä sentään näyttää olevan vuosikymmeneen ensimmäistä kertaa aikaa paneutua muuhunkin kuin A4-jätteen pyörittämiseen.

Valmennustiimin taustat on myös mielenkiintoisella tavalla vahvistumassa. Kiitos pitkäaikaisten oto-asiantuntijoiden sekä vastarekrytoitujen tukihenkilöiden. Peli voi alkaa!

TOIMINTALINJA

Liitolla alkaa nyt olla linja. Ja se on pelata kovaa. Käytännössä tämä linja näkyy voimakkaasti lisääntyneenä testaamisena sekä sitoutumisen vaatimisena urheilijoilta. Satakymppiä on pystyttävä tuottamaan aina kun sitä vaaditaan.

Valittu toimintalinja olisi hyvä, jos kohderyhmä olisi oikea. Kokemuksesta kuitenkin tiedämme, ettei nuorten kanssa touhutessa vaatimisella mihinkään päästä. Ellei toiminta ole myös kivaa. Talenttien karsintavaiheen jälkeen valmennustiimi on tilanteessa, jossa vaatimisen on korvattava opettaminen. Nykyisillä tiedoilla ja taidoilla kun talentit jäävät pahasti punakoneen alle. Vaikka kuinka tosissaan yrittäisivät.

TESTILINJA

Selkeiten valmennustiimin kokemuksen puute näkyy testauslinjassa, jota siis ei ole. On mielestäni väärin, että talentteja esimerkiksi juoksutetaan noin 2940 ja 4900 metrin matkoilla. Miksei juosta sellaisia matkoja, jotka ovat toistettavissa muuallakin kuin Vierumäellä? Jos jonkin ominaisuuden kehittymistä halutaan oikeasti seurata niin miten se voi onnistua kotioloissa? Oikaisenko Hipposhallin takakaarteen joka toisella kierroksella?

VERILINJA

Veritestit ovat myös tulleet mukaan kuvioihin ja hyvä niin. Valmennustiimin kokemattomuus näkyy kuitenkin näissäkin valinnoissa, sillä urheilijat aiotaan isoverenkuvauttaa kolmesti vuodessa. Parempi linja olisi testata harvemmin kaikkia urheilijoita säilyttäen kuitenkin samalla valmius tarkempaan veritestaukseen etenkin niillä urheilijoilla, joilla ongelmia ilmenee. Mikko vois myös käydä talentteja puukottamassa, jotta realismi tuloksentekoon vaikuttavista muuttujista säilyy.

ERILAISTA KOVUUTTA

Vaikka liiton linja onkin heikko edellämainituissa (ja aiemmin blogissani mainitsemissa) asioissa niin ei niillä vielä tuhon tietä aikaiseksi saada. Todellinen tuhon tie on siinä, ettei nykyisten huippujemme polkua vielä edes tunnisteta. Minna satsas hiihtoon 18-vuotiaaksi asti ja Pasi pelas divarisäbää pitkälle aikuisikään. Samaiset veijarit kyykytti talentteja 6-0 Vierumäen lumella. Jos annamme vähänkään nuorisolle mielikuvaa, että vain rataa juoksemalla ja table-O:ta pelaamalla huipulle pääsee niin tuhon tiellä ollaan.

t. Markov

18 Comments

  1. Eiköhän Marko ole nyt vähän asiantuntematonta tekstiä. Kirjoitat, että nykyisillä suunnistusvalmentajilla ei ole valmennuskokemusta. Väitän, että heillä sitä on reippaasti enemmän kuin blogin kirjoittajalla konsanaan ja varsinkin käytännön kokemusta. Ja toisekseen: Myös kova ja laadukas kestävyysharjoittelu voi olla kivaa. Ei tosin kaikista. Heidän kannattaakin harrastaa suunnistusta kuntoilumielessä ja tulla kannustamaan kovan karsintaseulan läpi tiensä raivanneita menestyjiä. Niin kesällä kuin talvella:)

  2. Voitko Anssi täsmentää tarkemmin mikä kirjoituksessani on asiantuntematonta? Valmennuskokemuksen puutehan on ainakin ihan selvä ongelmakohta nykyisellä valmennusjohdolla mitattiin sitä sitten millä mittarilla tahansa.

    Muissa kommentissa mainitsemissa asioissa olenkin samaa mieltä kanssasi.

    t. Marko

  3. Voitko Anssi täsmentää tarkemmin mikä kirjoituksessani on asiantuntematonta? Valmennuskokemuksen puutehan on ainakin ihan selvä ongelmakohta nykyisellä valmennusjohdolla mitattiin sitä sitten millä mittarilla tahansa.

    Muissa kommentissa mainitsemissa asioissa olenkin samaa mieltä kanssasi.

    t. Marko

  4. Hyvä Marko. Minusta on hiukan asiatonta, että tuomitset suunnistusliiton tuoreen päävalmentajan hyvistä yrityksistä saada ihmiset tekemään oikeaa työtä eli harjoittelemaan. Mutta ei siitä enempää.
    Haluaisin nostaa esille muutamia omaan valmennuskokemukseesi liittyviä asioita:
    1. Nenähengitys: Oletko vielä samaa mieltä kuin aikanaan kirjoittaessasi tästä asiasta?
    2. SuperGreens: Kuten itsekin mainostat e-coach.fi sivustoa: Suomen johtava huuhaa-sivusto.
    3. Missä Vapaan näytöt: Kuka menestynyt urheilija kertoo, että hänen menestyksensä taustalla on Marko Vapa?

  5. Hyvä Marko. Minusta on hiukan asiatonta, että tuomitset suunnistusliiton tuoreen päävalmentajan hyvistä yrityksistä saada ihmiset tekemään oikeaa työtä eli harjoittelemaan. Mutta ei siitä enempää.
    Haluaisin nostaa esille muutamia omaan valmennuskokemukseesi liittyviä asioita:
    1. Nenähengitys: Oletko vielä samaa mieltä kuin aikanaan kirjoittaessasi tästä asiasta?
    2. SuperGreens: Kuten itsekin mainostat e-coach.fi sivustoa: Suomen johtava huuhaa-sivusto.
    3. Missä Vapaan näytöt: Kuka menestynyt urheilija kertoo, että hänen menestyksensä taustalla on Marko Vapa?

  6. Luitko Hups tuota tekstiäni? Missä kohtaa näet, että kritisoisin päävalmentajaa harjoittelumääristä? Kritiikkinihän kohdistuu nimenomaan liiton valmennustiimiltä nuorille ja talenteille suunnattuun viestiin siitä mitä kannattaa harjoitella ja miten. Jos esim. hiihtosuunnistus kielletään nuorilta niin se on kyllä mielestäni tuhon tie.

    1. Olen edelleen samaa mieltä. Luonnonmukainen hengitys on tärkeä tekijä kestävyysurheilussa. 70% happea vastaanottavista soluista sijaitsee keuhkojen alaosassa. Mitä pitempi matka sitä tärkeämpää on osata oikea hengitystekniikka.

    2. Suunnistus.netin pesupaikalla mainittiin joulukuussa Vapaa.info Suomen johtavana huuhaa-sivustona. Tämän vuoksi sitaattikin on lainausmerkeissä. Itse emme ole siis tuota keksineet.

    3. Näyttöjähän sitä aina kysellään, kun uusia asioita arvioidaan. Uskon vaikuttaneeni varsin merkittävästi useammankin menestyneen huippu-urheilijan matkaan, mutta antaapa heidän kertoa jos ovat kertoakseen. Teksteissäni keskityn pääosin asiaan, koska se minua kiinnostaa ja on myös minusta tärkeää.

    t. Marko

  7. Luitko Hups tuota tekstiäni? Missä kohtaa näet, että kritisoisin päävalmentajaa harjoittelumääristä? Kritiikkinihän kohdistuu nimenomaan liiton valmennustiimiltä nuorille ja talenteille suunnattuun viestiin siitä mitä kannattaa harjoitella ja miten. Jos esim. hiihtosuunnistus kielletään nuorilta niin se on kyllä mielestäni tuhon tie.

    1. Olen edelleen samaa mieltä. Luonnonmukainen hengitys on tärkeä tekijä kestävyysurheilussa. 70% happea vastaanottavista soluista sijaitsee keuhkojen alaosassa. Mitä pitempi matka sitä tärkeämpää on osata oikea hengitystekniikka.

    2. Suunnistus.netin pesupaikalla mainittiin joulukuussa Vapaa.info Suomen johtavana huuhaa-sivustona. Tämän vuoksi sitaattikin on lainausmerkeissä. Itse emme ole siis tuota keksineet.

    3. Näyttöjähän sitä aina kysellään, kun uusia asioita arvioidaan. Uskon vaikuttaneeni varsin merkittävästi useammankin menestyneen huippu-urheilijan matkaan, mutta antaapa heidän kertoa jos ovat kertoakseen. Teksteissäni keskityn pääosin asiaan, koska se minua kiinnostaa ja on myös minusta tärkeää.

    t. Marko

  8. Huvittavaa ristiriitaa. Aikasemmassa kirjoituksessa argumentoit ratajuoksua ja siihen panostamista syynä vammmoihin. Tässä taas lajinomaista testiä vertailukelposuuden puutteesta. Minun mielestä on hyvä, ettei liiaksi testata pelkkää ratajuoksua, koska se ohjaa helposti nuoria harjotteluun, josta seuraa ongelmia jalkojen kanssa.

  9. Huvittavaa ristiriitaa. Aikasemmassa kirjoituksessa argumentoit ratajuoksua ja siihen panostamista syynä vammmoihin. Tässä taas lajinomaista testiä vertailukelposuuden puutteesta. Minun mielestä on hyvä, ettei liiaksi testata pelkkää ratajuoksua, koska se ohjaa helposti nuoria harjotteluun, josta seuraa ongelmia jalkojen kanssa.

  10. Aikaisemmassa kirjoituksessa argumentoin ratajuoksun aiheuttavan vammoja, JOS ratajuoksua ei edellä riittävä kestävyysharjoittelu maanteillä, laduilla ja poluilla. Onko tässä Fermin jotain ristiriitaa?

    Testaamisen yhtenä tarkoituksena on vertailukelpoisuuden säilyttäminen, jotta testiä voidaan toistaa. Tämä kuuluu siis ihan testausopin perusteisiin. Ei siis ole tarkoituksenmukaista testata joka kerta uudella radalla, jos laajempaakin hyötyä testaamisesta on saatavissa.

    Suunnistuksessa juoksukykyä on tarkoituksenmukaista testata kahdella eri tavalla eli juoksuradalla vakiomatkalla kelloa vastaan ja maastoradalla muuttuvissa olosuhteissa kulloisiakin osallistujia vastaan. Jos testaaminen siirtyy kokonaan vain osallistujia vastaan testaamiseksi niin silloin testi ei ole toistettavissa kotioloissa tms. yksin ollessa.

    On lukuisia esimerkkejä menestyneistä urheilijoista, jotka voivat milloin tahansa tsekata kuntotilanteensa käyttämällään vakiotestillä. Mielestäni vastaavanlaisen mallin antaminen nuorisolle olisi suunnistuksessakin järkevää.

    t. Marko

  11. Aikaisemmassa kirjoituksessa argumentoin ratajuoksun aiheuttavan vammoja, JOS ratajuoksua ei edellä riittävä kestävyysharjoittelu maanteillä, laduilla ja poluilla. Onko tässä Fermin jotain ristiriitaa?

    Testaamisen yhtenä tarkoituksena on vertailukelpoisuuden säilyttäminen, jotta testiä voidaan toistaa. Tämä kuuluu siis ihan testausopin perusteisiin. Ei siis ole tarkoituksenmukaista testata joka kerta uudella radalla, jos laajempaakin hyötyä testaamisesta on saatavissa.

    Suunnistuksessa juoksukykyä on tarkoituksenmukaista testata kahdella eri tavalla eli juoksuradalla vakiomatkalla kelloa vastaan ja maastoradalla muuttuvissa olosuhteissa kulloisiakin osallistujia vastaan. Jos testaaminen siirtyy kokonaan vain osallistujia vastaan testaamiseksi niin silloin testi ei ole toistettavissa kotioloissa tms. yksin ollessa.

    On lukuisia esimerkkejä menestyneistä urheilijoista, jotka voivat milloin tahansa tsekata kuntotilanteensa käyttämällään vakiotestillä. Mielestäni vastaavanlaisen mallin antaminen nuorisolle olisi suunnistuksessakin järkevää.

    t. Marko

  12. Eikös av testeissä ole jo vitonen/kolmonen? Turhaan sitä ratatestiä koko ajan korostaa. Mun mielestä seuraavassa talenttien pääsykokeessa voisi olla vaikka ylämäkijuoksu http://www.uphillrun.fi/.

    Ymmärtääkseni kaikki suunnistusradatkin ovat erilaisia…

  13. Eikös av testeissä ole jo vitonen/kolmonen? Turhaan sitä ratatestiä koko ajan korostaa. Mun mielestä seuraavassa talenttien pääsykokeessa voisi olla vaikka ylämäkijuoksu http://www.uphillrun.fi/.

    Ymmärtääkseni kaikki suunnistusradatkin ovat erilaisia…

  14. Vitonen/kolmonen oisivat hyviä, mutta mielestäni Vierumäellä toteutettu vitonen/kolmonen leimauksilla ja aidoilla on myös hyvä vaihtoehto (leimaus/200m ja 2 aitaa/200m). Emitin antamat ajat tuolla radalla lisäävät myös ymmärrystä vauhdin säilymisestä/heikkenemisestä. Matka kuitenkin tulisi olla kaikille selkeä, jotta sen voisi luotettavasti toistaa.

    Ylämäkipätkiä on jo varsin kiitettävästi ollut maastotestiradoilla jopa niilläkin paikkakunnilla, jossa mäkeä ei edes tahdo löytyä (esim. pohjoisen av:n Runtelin rata).

    Keskeinen ongelma tuossa testaamisessa on edelleenkin se, ettei esim. av-testeihin osallistuta kattavasti eri ryhmien osalta. Jos vielä testiformaatitkin muuttuvat eri ryhmien välillä niin ollaan tilanteessa, jossa vertaileminen on sangen vaikeaa. Av-testeiksi tulisi määritellä kaikille yksiselitteiset testit ja ulottaa nämä testit myös maajoukkueille ja talenteille.

    t. Marko

  15. Vitonen/kolmonen oisivat hyviä, mutta mielestäni Vierumäellä toteutettu vitonen/kolmonen leimauksilla ja aidoilla on myös hyvä vaihtoehto (leimaus/200m ja 2 aitaa/200m). Emitin antamat ajat tuolla radalla lisäävät myös ymmärrystä vauhdin säilymisestä/heikkenemisestä. Matka kuitenkin tulisi olla kaikille selkeä, jotta sen voisi luotettavasti toistaa.

    Ylämäkipätkiä on jo varsin kiitettävästi ollut maastotestiradoilla jopa niilläkin paikkakunnilla, jossa mäkeä ei edes tahdo löytyä (esim. pohjoisen av:n Runtelin rata).

    Keskeinen ongelma tuossa testaamisessa on edelleenkin se, ettei esim. av-testeihin osallistuta kattavasti eri ryhmien osalta. Jos vielä testiformaatitkin muuttuvat eri ryhmien välillä niin ollaan tilanteessa, jossa vertaileminen on sangen vaikeaa. Av-testeiksi tulisi määritellä kaikille yksiselitteiset testit ja ulottaa nämä testit myös maajoukkueille ja talenteille.

    t. Marko

  16. Jäi vielä Hupsille kommentoimatta tuosta Supergreensistä eli suosittelen laadukkaita viherjauheita kaikille kestävyysurheilijoille. Supergreens puhdistaa tehokkaasti verta ja lisää erityisesti kestävyyssuorituskykyä. Viherjauheissa on kasvisruokavalion edut tiiviissä ja helposti imeytyvässä muodossa.

    t. Marko

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *